Jessica oli pyytänyt kaverinsa Katien ja Carmenin tulemaan kanssaan paikalliselle uimastadionille juhlimaan koulun loppumista. Katie oli halunnut pyytää myös ystävänsä Carolynin paikalle.

-Ihanaa, kun koulu loppu! En ois kestänyt enää päivääkään sitä Möttösen akkaa, Jessica sanoi!
-En mäkään! Se oli niin raivostuuttava! Toivottavasti se jäis eläkkeelle, Katie vastasi ja pulahti vilpoisaan veteen
-Ei se nyt niin kauhee ollu, ku vaikka Anna Lindèn, se kässänope, Carolyn sanoi.
-Ei nii, kukaan ei oikeesti ottanu valinnaista kässää! Jessica huudahti.

Carmen asteli horjuvin askelin ponnahduslaudalle. Katie tuntui olevan elementissään kaikkialla! Vedessä, jäällä, missikisoissa, discossa... Carmen oli vähän kateellinen Katielle, mutta kiitollinen, että oli tavannut hänet. Tämä oli nimittäin Carmenin pääsylippu A-listalle. Tällä hetkellä (Carmenin mielestä) siihen kuului kasiluokkalaisista:
Jessica McAdams, kaikkien diivojen kuningatar ja kanojen kana,
Elisabeth Montgomery Ranskalaisdiiva ja koulun juoruprinsessa,
Nathalie Vossen Täydellisen ulkonäön omistava eurooppalainen ballerina ja uusin tulokas: jääprinsessa Katie Cookson.

Carmen oli salaa aina halunnut päästä ns. A-listalle, mutta hän oli vain liian ujo puhuakseen siihen kuuluville. Koulun "politiikka" nimittäin toimi niin, että oppilaskuntaan äänestettiin aina vain A tai B listalaisia, kisat voitti aina A tai B listalainen, bileisiin kutsuttiin vain A tai B listalaisia, eikä kukaan näistä koulun kingeistä puhunut muille, koska he pitivät muita nörtteinä. Carmen, joka kuului omasta mielestään Ö-listaan, oli nyt kuitenkin saanut uuden mahdollisuuden.

Carolyn mietti, mitä ihmettä hän teki. Miksi ihmeessä hän otti aurinkoa pissiskuningatar Jessican kanssa, ja miksi ihmeessä heidän seurassaan olivat vain Katie ja nörtti Carmen?

-Mitä sä oikein aiot tehdä lomalla? Jessica kysyi Carolynilta.
-No käyn yhellä bändileirillä ja sit mun isä menee naimisiin.
-Ai ihanaa! Mä rakastan häitä! Munki yks tuttu menee naimisiin, yks Emma, joka on mun kummi.
-Ai Emma Bennet?
-Joo se! Hei! Me nähdään sitte siellä! Emmasta tulee tosi kiva äitipuoli!
-Joo, tuskin maltan odottaa, Carolyn sanoi hymyillen kireästi.

Jessica huomannut mitään outoa, vaan sai jälleen mahtavan idean:

-Otetaan ryhmäkuva!
-Joo!

Jessica alkoi asetella kavereitaan kuvaan, laittoi upouuden digikameransa penkille, pani ajastimen päälle ja huusi "HYMYÄ!"

Myöhemmin saman päivänä

-Jessica, meidän täytyy lähteä eräälle isäsi illalliselle tänään. Laita vaikka se musta mekko päälle vai mitä? Siellä täytyy olla kuudelta, joten pidähän kiirettä, Colleen sanoi tyttärelleen.
-Joojoo äiti.

Jessica inhosi noita tylsiä illallisia. Niissä ei koskaan ollut ketään mielenkiintoista seuraa. Ainoa hyvä oli ruoka, jota sitäkään Jessica ei syönyt paljoa ikuisen laihdutuskuurinsa vuoksi.

Jessica vaihtoi äkkiä vaatteet ja laittoi hiuksensa, ennen kuin hyppäsi isänsä huippukalliiseen autoon.

Perillä juhlissa näytti juuri siltä, miltä Jessica aavistelikin. Tylsiä ihmisiä ja ei mitään tekemistä.

-Voinko liittyä seuraan? Noin Jessican ikäinen, ehkä hieman vanhempi poika kysyi ja istui vastausta odottamatta.
-Juu, toki.
-Nämä illalliset on aina niin tylsiä. Joudun tulemaan tänne äidin bisneksien takia.
-Joo niin mäkin, eikun siis iskän.
-Vai niin. Onneksi sentään ruoka on hyvää!
-Onneksi..

Jessica päätti, ettei lähtisi pois enne kuin olisi saanut tuon pojan puhelinnumeron.

-Mun nimi on muuten Blake
-Jessica. Missä koulussa sä oot?
-Stenvalin valmistavassa koulussa, vaikka mä asunkin Summer Valleyssä. Sä?

Jessica oli aiva myyty, todellinen herrasmies ja vielä kalliissa yksityislukiossa. Hän oli siis vähintään kaksi vuotta Jessicaa vanhempi.

-Ihan vaan Summer Valleyn koulussa.
-Okei. Tuolla on mun äiti, ja sillä on näemmä jotain asiaa. Nähdään kohta, Blake sanoi ja hymyili Jessicalle hurmaavasti.
-Joo..

Jessica kävi äitinsä luona, ettei vaikuttaisi tollolta, mutta kun hän tuli takaisin, hän ei löytänytkään Blakea mistään.

Hän etsi läpi koko seuraintalon, kunnes lopulta löysi Blaken parvekkeelta katselemasta maisemia.

He juttelivat hämärän tuloon asti, ja vaihtoivat jopa puhelinnumeroitakin.

-Oho, katso kello on jo 10. Mun pitää varmaan kohta lähteä, Blake sanoi.
-Joo.. heippa.
-Heippa

Carolyn saapui koulun täyteen ahdattuun juhlasaliin. Jotkut tanssivat, suurin osa jutteli seinän vierustalla. Hän huomasi Andyn dj-kopissa ja päätti kysyä, missä Oliver oli. Carolyn ei oikeasti edes halunnut tulla, koulun päättäjäisdiscossa kävivät vain suositut ja ne, jotka halusivat suosituiksi. Siis lähes koko koulu. Oliver oli kuitenkin halunnut mennä, joten Carolyninkin oli mentävä. Kaiken lisäksi Carolyn oli väsynyt, sillä oli koko päivän katsellut hääpukuja tulevan äitipuolensa kanssa, eivätkä he olleet löytäneet mitään. Vahingossa Carolyn tuli luvanneeksi lähteä etsimään niitä uudestaan toisesta kaupungista.

-Ootko sä nähnyt Oliveria?
-Mitää?
-OOTKO NÄHNYT OLIVERIA?
-En oo näpsiny oliiveja, mistä sä puhut?!?
-OTA KUULOKKEET POIS!
-Joo, oho.
-Niin, ootko nähny Oliveria?
-Se on tuolla.

Carolyn meni Oliverin luo, joka näytti olevan jo juhlatunnelmassa.

-Hei, ihana, että säkin tulit! Oliver sanoi ja suukotti Carolynia kevyesti.
-Joo, täällä on tosi kivaa, Carolyn valehteli.
-Mennään tanssimaan!
-Okei..

Toisaalla

-Mitä ihmettä mä teen koko kesän, jos sä oot Ranskassa? Jessica kysyi parhaalta ystävältään Elisabethilta.
-En mä tiiä, oo Nathalien kanssa?
-Se on aina jossain Aidanin kanssa. Oon sit joidenki muiden kanssa, niinku Katien.
-Katien... No ihan miten haluat, Elisabeth sanoi hieman ivallinen sävy äänessään.
-Koska sä lähdet?
-Huomenna, en tuu todistusten jakoon.
-No joo. Ei yhtään epistä. Tuo jotain ihania tuliaisia.
-Okei! Mä lähden nytten, en kestä tätä melua.
-Heippa raxu, oot mun besta 4evä!
-Niin säkin mun.

Kun Elisabeth oli lähtenyt Jessica meni etsimään seuraa muualta. Hän näki eksyneen, mutta tyylikkään näköisen tytön ja päätti mennä tekemään tuttavuutta.

-Moi, mä oon Jessica. Miks sä oot ihan yksin täällä?
-Carmen, en oo nähny mun kavereita, Carmen vastasi epävarmalla äänellä.
-Sähän oot meidän luokalla! Kivat vaatteet, muuten.

Katie näki Carolynin discossa ja päätti mennä juttelemaan hänelle.

-Hei Carolyn! En tienny, että tuut tänne. Katie sanoi.
-Hei, ihan rehellisesti en mäkään. Tässä on mun poikaystävä Oliver. Carolynin poskille nousi vieno puna. He eivät olleet Oliverin kanssa sopineet seurustelevansa ihan virallisesti, mutta..
-Moi, sanoi Oliver.
-Se Lorena oli aika outo tänään.
-Joo, aika.
-Selitti koko ajan vaan jostain maailman pelastamisesta. Siis hei haloo! Onneksi se on muuten kiva.
-Joo..
-Mä lähdenkin tästä morjenstamaan Andya, ilmoitti Oliver ja lähti vikkelästi kohti dj-koppia.

Katie tavallaan piti Carolynista, hän uskalsi olla erinlainen. Katie päätti, että heistä tulee kavereita tuli mitä tuli. Hanke oli jo hyvällä mallilla.

-Tule, lähdetään hakemaan syötävää, Katie sanoi.
-Joo.
-Ootko sä soittanut kauan kitaraa?
-Pari vuotta.
-Sä oot varmaan tosi hyvä! Sä oot tosi hyvä laulamaankin!
-No en nyt tiiä..
-Oot oot! Mä en osaa laulaa yhtään.

Katie ja Carolyn juttelivat kauan tyhjänpäiväisyyksistä ja vaihtoivat puhelinnumeroita.

Seuraavana aamuna

Huomenta kaikki. Kahdeksas luokka-aste on nyt saatu päätökseen ja ihan kiitettävin tuloksin, joidenkin osalta. Kaikki kuitenkin siirtyvät tältä luokalta yhdeksännelle, joten näemme siis syksyllä...

Lähes Kukaan ei keskittynyt Sinikka Möttösen pitämään puheeseen, joka jatkui vielä kauan. Jopa Carmen keskittyi vierustoverinsa kanssa supattelemiseen. Katie ja Jessica eivät vaivautuneet edes kuiskaamaan.

-Mitä sä aiot tehdä kesällä? Jessica kysyi Katielta.
-En mä tiiä, istun varmaan kotona.
-Niin mäkin, tai no loppukesästä me käydään kyllä Roomassa, mutta ennen sitä.
-Ai niin, lähdenhän mä sinne bändikurssille Carolynin kanssa.
-Ai tuon Carolynin, Jessica sanoi ilkeästi ja mulkaisi Carolynia.
-Joo! Se soittaa kitaraa ja laulaa tosi hyvin!
-Okei.. voitko sä hengailla mun kanssa kesällä?
-Joo toki.

Carolyn istui yksin ja mietti. Miksi ihmeessä Katie halusi olla hänen kaverinsa? Hänen mielestään Katie oli hieman pinnallinen, mutta silti aivan mukava. Carolyn oli torjunut monet, kun he yrittivät kaveerata hänen kanssaan, mutta oikeastaan halusi olla Katien kaveri. Hän halusi ystäviä, oikeita eikä vain Oliveria ja Andya.

Jessica käveli tyytyväisenä ulos koulusta. Hän oli saanut todistuksen täyteen kiitettäviä ja hänellä oli mahtava idea, jonka aikoi toteuttaa heti huomenna.

Carolyn istui tietokoneen ääressä, ties monettako tuntia. Hänen mielestään ainoa hyvä asia, jonka Emma oli tuonut taloon oli uudet huonekalut.

Carolyn avasi sähköpostinsa ja huomasi yhden uuden viestin. Viesti oli kaupungin nuorisotoimistolta.

"Sinut on hyväksytty mukaan tämän kesän bändikurssille. Tarkemmat ohjeet tulevat myöhemmin postissa. Ennakkotapaaminen on 6.6. klo. 14.00..."

Carolyn oli onnensa kukkuloilla! Hän oli joka vuosi ilmottautunut leirille, mutta ei koskaan ollut mahtunut mukaan. Hän alkoi selailla leiripaikan sivuja, kunnes Emma keskeytti hänet.

-Lähtisitkö mun kanssa huomenna katsomaan hääpukuja keskustaan?
-En mä voi. Mulla on yhden leirin ennakkotapaaminen.
-No entäs ylihuomenna?
-Illalla on koulun päättäjäisdisco, mutta kyllä mä varmaan aamupäivällä voin tulla, koska meillä ei oo muuta koulua.
-No hyvä juttu!

Emma lähti tekemään hääsuunnitelmiaan ja Carolyn jatkoi tietokoneen parissa.

Seuraavana päivänä

Carolyn istui nuorisotalolla puoli tuntia etuajassa. Paikalla oli vielä vasta neljä ihmistä: Hän, ohjaaja, rokkarityttö ja koulun uusin pissis Katie. "Mitä ihmettä hän tekee täällä?"

-Mun nimi on Lorena? Mitkä teijän nimet on, sanoi violettitukkainen tyttö.
-Mä oon Katie, sanoi Katie.
-Mä oon Carolyn, sanoi Carolyn.
-Eikö ookki ihan sairaan väärin, että ihmiset tuhoaa kokoajan maapalloa! Ne ei vaan tajuu, et tää kaikki ei ookkaan ikuista. Mä ainakin ostan aina reilun kaupan tuotteita, vaikka ne onki kalliimpia. Kanttii teijänkin, koska lapsityövoima on niin väärin. Ihmiset ei vaan tajuu, et millast se on siel Afrikas...

Carolyn ja Katie kuuntelivat Lorenan selitystä lapsityövoimasta ja ilmaston lämpenemisestä vielä jonkin aikaa, kunnes Katie sai nerokkaan idean:

-Mennään soittaan jo noilla soittimilla! Mitä te soitatte? Mä osaan soittaa kaikkia huonosti.
-Mä soitan kitaraa, jos sopii. Carolyn sanoi.
-Mä soitan rumpuja! Meillähän on nyt jo bändi, Lorena ilmoitti.
-Carolyn, osaatko sä laulaa hyvin? Katie kysyi.
-En mä tiiä osaanko mä hyvin, mut voin mä laulaa...
-Okei! Mennään!

Tytöt avasivat nuottikirjat sivulta yksi, ja yhteinen sävel alkoi löytyä. Carolyn nautti soittamisesta enemmän kuin koskaan ja he lupasivat tyttöjen kanssa ottaa joskus uusiksi.

Carmen oli kyllästynyt arkeensa. Miksi hänen muka pitäisi ainaolla se hissukkatyttö? Carmen tarttui luuriin ja tilasi taksin keskustaan.

Kaupassa hän oli jo melkein kipsissä. Tiskin takana seisoi söötti myyjä. "Minun täytyy mennä puhumaan hänelle" Carmen ajatteli ja mietti kuumeissaan mitä sanoisi. "Hänhän pitää minua aivan tyhmänä jos seison vain tässä.." Niin ajateltuaan Carmen otti askeleen, ja horjahti. "Ei tämä voi olla näin vaikeaa! Ryhdistäydy Carmen!" Carmen käveli tyynesti tiskille pojan luo.

-Öö.. Onko teillä Simixiä myynnissä täällä?
-Ei meillä valitettavasti ole.
-No.. öö.. tuota.. Heippa.
-Heippa, poika sanoi naurahtaen.

Carmen käveli kirjakauppaan, "vihdoinkin jotain tuttua." Hän oli katsonut pojan nimilappua, siinä oli lukenut: Jake Bennet, myymäläapulainen. Jake ei vaikuttanut sen vanhemmalta kuin Carmenkaan. Samassa Carmen huomasi ihastuvansa poikaan. "Tuleekohan hän syksyllä meidän kouluun? Missähän hän asuu?"

Hetken kirjoja katseltuaan hän tajusi. Poika olisi varmaan koulun päättäjäisdiscossa! Carmen käveli, ehkä vähän liiankin innokkaasti, vaatekauppaan. Hän osti uuden asun, se oli kuin "suoraan muotilehdestä".

Kotonaan Carmen pukeutui uusiin vaatteisiinsa. Upeaa, enää vain täytyi laittaa hiukset ja vähän meikata. Sitten hän olisi valmis tapaamaan Jaken uudestaan!

Kun Carmen viimeisen kerran ennen lähtöään vilkaisi peiliin, sieltä katsoi takaisin aivan tuntematon tyttö. Yhtäkkiä hän tunsi itsensä surulliseksi. "En ole enää sama Carmen. En enää nyhverö tai hissukka vaan suosittu bile-Carmen. Kaikki tuttu ja turvallinen jää nyt taakse. Pian tapaan tulevan poikaystäväni kevään päättöbileissä."

-Carmen, näytät upealta!
-Kiitos äiti.

Samassa äitisyöksyi halaamaan tytärtään itku kurkussa. Kaksoset hyppelivät huoneeseen, isä kannoillaan. "Ei koskaan hetkenkään rauhaa!" Carmen ajatteli.

-Susta on tullut kaunis, ilmoitti Aggie.
-Mihinkäs sitä ollaan menossa? Kysyi isä.
-Koulun päättödiscoon, Carmen vastasi.
-Tulet sitten 10 takaisin.
-Kyllä isä.

Jessica soitti pianoaan ja mietti. Mitä nyt voi tehdä kun Elisabeth ei ole kaupungissa? "Koulu loppuu vasta ensi viikolla, pakkohan täällä nyt jotain seuraa on olla!" Hetken mielijohteesta hän soitti Katielle ja pyysi tätä kanssaan shoppailemaan.

-Katie.. Koulussahan on ne missikisat jotka järjestetään aina joka vuosi?
-Niin...?
-Voitko osallistua niihin mun kanssa?
-No.. okei.
-Hyvä! Mä ilmotan meidät huomenna!

------

Katona Katie oli hermostunut. "Miksi Jessica halusi yhtäkkiä olla hänen kaverinsa? Hänellähän oli monta suositumpaakin kaveria kuin minut. Minä en edes halua niihin typeriin kisoihin, mutta..suosion vuoksi teen mitä vaan." Katie todellakin halusi olla suositumpi koulussaan, kukapa ei.

"En varmaan voita niitä kisoja, mutten ainakaan nolaa itseäni. Ainakaan jos laitan hieman meikkiä ja..."

------

-Tervetuloa jälleen jokavuotisiin, epävirallisiin kauneuskilpailuihin. Muistakaa, että ihmisessä ratkaisee aina sisäinen kauneus! Voittajan valitsee oppilaiden arvonnalla valittu viisihenkinen raati. Onnea kisaan! Ensimmäinen kilpailija on Jessica McAdams!

Jessica käveli lavalle varmoin askelin. "Voitin viime vuonnakin, kyllä se onnistuu tänäänkin!" Jessica oli miettinyt asuaan tuntikausia ja oli hyvin varma voitostaan.

-Raati, muistakaa sitten äänestää minua, hän ilmoitti samalla, kun lähti lavalta.

Katie oli myös miettinyt asuaan huolella. Hän oli lainannut äitinsä vanhan t-paidan ja kihartanut hiuksiaan aamulla niin kauan, että melkein myöhästyi. Hyvin epävarmoin mielin hän asteli lavalle ja väänsi huulensa jonkinmoiseen hymyyn. Ehkä liiankin pian hän asteli pois lavalta täristen jännityksestä.

Pian koitti se kaikkien odottama hetki, tulosten julkistaminen. Tuomariston puheenjohtaja karautti kurkkuaan ja ilmoitti: Voittaja on.. Katie Cookson!